NAVICO

Blogi no:11

PYÖRÄILYSTÄ VIENTITUOTE

Suomalaisilla on kansainvälisessä kaupassa paha tapa vähätellä omaa osaamistaan. Siinä missä Jenkit myyvät pelkkää ajatusta maailman parhaana tuotteena, suomalainen hioo omaa mullistavaa hilavitkutintaa viimeisen päälle ja lopulta toteaa: ”no tulihan tästä ihan ok juttu”.

Sama koskee pyöräilyä ja siihen liittyvää asiantuntemusta, palveluja, matkailua ja teollisuutta. Vallitsevasta keskustelusta päätellen pyöräilyyn liittyvät asiat ovat Suomessa aivan päin mäntyä ja kaikki hyvä tulee jostakin muualta. Toki meillä on paljon parannettavaa, etenkin pyöräilyn huippumaihin Tanskaan ja Hollantiin verrattuna. Kuitenkin Euroopan pyöräilyliiton (ECF) vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa Suomi sijoittui Euroopan neljänneksi parhaaksi pyöräilymaaksi heti Ruotsin jälkeen. Euroopan #4 tarkoittaa käytännössä maailman neljänneksi parasta. Arktisten olosuhteiden pyöräilymaista kilvoittelemme Ruotsin kanssa ykkössijasta. Uskaltaisiko tästä olla edes vähän ylpeä ja todeta, että meillä olisi annettavaa muille maille?

Pyörämatkailun huikea potentiaali

Navico Oy:n pyöräilylähettiläät ovat todennäköisesti laajimmin maailman pyöräilykohteita ja kaupunkeja ammattimielessä kiertäneitä henkilöitä Suomessa. Pyöräilty on Whistlerin rinteitä ja jäätynyttä Baikal-järveä pitkin. Lisäksi Pekka Tahkola on todennäköisesti pyöräillyt jokaisen kinttupolunkin Suomessa. Nähtyä ja koettua mietittäessä meidän on helppo todeta, että Suomessa piilee huikea pyörämatkailun potentiaali. Meidän ainutlaatuisia valtteja ovat mm. yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus, pyöräilyn turvallisuus, vähäinen autoliikenne, kaupunkien ja kuntien autoliikenteestä erotetut laajat pyöräilyverkostot, neljä vuodenaikaa, jokamiehen oikeudet ja kattavat maastoliikuntareitit sekä helposti saavutettavissa oleva puhdas ja koskematon luonto. Jäljessä olemme puolestaan kaikkeen markkinointiin, paketointiin ja konseptointiin liittyvissä tekijöissä. Peruspalikat ovat siis pitkälti paikallaan, mutta lopullinen silaus puuttuu.

Euroopassa koko pyöräilymatkailun vuotuiseksi volyymiksi on arvioitu 44 miljardia euroa. Suomi on pyöräilymatkailumaana vielä varsin tuntematon. Pyörämatkailun sesonki Euroopassa on huhti – lokakuun välinen aika. Sesongin ulkopuolella pyörämatkailutarjonta on hyvin vähäistä lukuun ottamatta Lanzaroten pyöräilylomia. Tässä olisi Suomelle yksi erinomainen mahdollisuus profiloitua ja tuoda markkinoille jotain aivan uutta: talvi! Suhteellisen helposti tuplattavissa oleva pyörämatkailun volyymi loisi Suomeen arviolta noin 11 000 uutta työpaikkaa.

Tätä blogia kirjoittaessa Pekka Tahkola on esitelmöimässä Mannheimissa polkupyörän 200 -vuotisseminaarissa talvipyöräilymatkailusta

Kuva 1. Talvella pyöräilystä uusi matkailuvaltti Suomeen, kuva Pekka Tahkolan reissuilta Tunturi-Lapin kantohangilta maaliskuulta 2017   

Asiantuntemus ja teknologia

”Hollantilaisia pyöriä Winnipegiin”. ”Tanskalaiset konsultoivat talvikunnossapidosta Siperian kaupunkeja”. What? Mitä hollantilaiset ja tanskalaiset tietävät oikeasta talvesta ja sen vaatimuksista esimerkiksi kuivatuksen ja lumitilasuunnittelun näkökulmasta? Suomalaisien pohjoisten kaupunkien käytännöt ja ympäri vuoden pyöräilevä väestö aiheuttavat jatkuvaa päivittelyn aihetta. ”Mitä te oikein olette tehneet noin oikein”, kysytään meiltä jatkuvasti. Suomalaisen osaamisen vahvuus on meille itselle arkisia asioita. Kunnossapidon käytännöt ja niihin liittyvät reaaliaikaiset seuranta ja raportointijärjestelmät aiheuttavat aina aitoa kateutta. Kummallisinta USA:n, Kanadan ja Venäjän pyöräilyn edistämistä seuratessa on ollut huomata, että juuri pohjoisimmat, talviset kaupungit ovat kaikista pisimmällä ja halukkaimpia investoida pyöräilyn edistämiseen paljon rahaa. Suomen ja suomalaisten yritysten tulee skarpata pyöräilyn asiantuntemuksen ja palveluiden viennissä. Kateellisena olen usein seurannut, kuinka Hollannin ja Tanskan suurlähetystöt tekevät ympäri maailmaa hartiavoimin töitä aukaistakseen ovia pyöräilyn edistämisen alalla toimiville yrityksille. Tuntuu, että Suomessa viisaaseen liikkumisen tulee aina liittää jokin satelliitti tai jokin muu teknologinen mullistus, jotta asia herättäisi edes jonkinlaista mielenkiintoa. Älykkäintä liikennettä on ihmisten liikkuminen lihasvoimin, ei itseohjautuvat autot. Meille itsestään selvät asiat voivat olla suuria innovaatioita muualla.

Kuva 2. Timo Perälä avaamassa Montrealin talvipyöräilykongressia Montrealissa helmikuussa 2017    

Pyöräteollisuus ja design

Maailmassa valmistetaan nykyisin enemmän polkupyöriä kuin autoja. Euroopassa uusia pyöriä myydään vuosittain noin 21 miljoonaa kappaletta ja niistä valmistetaan Euroopassa 13 miljoonaa. Suomessa vastaava menekki on 300 000 kpl/v ja Suomessa valmistetaan 34 000 pyörää vuodessa. Suomen uusien pyörien vuotuisen markkinan arvo on noin 96 M€. Pyörien osien ja tarvikkeiden tuotannon volyymi Suomessa on noin 32 M€. Kyseessä on siis merkittävä teollisuuden ala, joka on ollut jatkuvassa kasvussa globaalisti.

Reissujemme yhteydessä olemme toistuvasti törmänneet potentiaaliseen lisämarkkinaan suomalaiselle pyöräteollisuudelle. Esimerkiksi Yukonissa sijaitsevan Whitehorsen aktiivipyöräilijät kysyivät, valmistetaanko Suomessa -30 asteen pakkasessa toimivia pyöriä? No tokkiinsa! ”We have Jopos, Jääkäris and Pelagos that run smoothly in any weather conditions”, Pekan kanssa maalaillaan. Itse asiassa esimerkiksi Jopot tai Jääkärit olisivat kovia juttuja arktisten kaupunkien markkinoilla oikein brändättyinä, sillä arkipyörät ja niiden markkinat tulevat suurissa Pohjois-Amerikan kaupungeissa kasvamaan.

Tällä hetkellä tyypillinen pyöräilijä Pohjois-Amerikassa on ultimaattisesti varustautunut elämäntapapyöräilijä läskipyörän selässä, mutta hyötypyöräilijöiden määrä on kovassa nosteessa. Tämä porukka ei halua ostaa läskipyörää tai kokovartalo-spandexejä, etenkin kun kaupungit ovat Montrealin ja Minneapoliksen osoittamalla tavalla panostamassa aidosti talvikunnossapidon tason nostamiseen. Pohjoismailla on vielä erityinen etu etenkin USA:n ja Kanadan markkinoilla: ”Scandinavian practicality” ja ”Nordic design” ovat huomattavan useiden Pohjois-Amerikassa asuvien ihmisten hyvin tuntemia käsitteitä, joita tulee viennissä hyödyntää. Esimerkiksi Oulu tunnetaan jo laajalti pyöräilypiireissä maailman talvipyöräilypääkaupunkina tai talvipyöräilyparatiisina. Kannattaisiko tuunata ja brändätä ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu ”Oulu WinterChampion” (tai joku muu vastaava raflaava nimi) pyörä?

Maailman kaupungit muuttuvat ja pyöräily tulee olemaan joka puolella kasvava trendi. Suomen kannattaa olla siinä kelkassa etunenässä. Mahdollisuuksia meillä siihen on.

Timo Perälä toimii Suomen Pyöräilylähetystön puheenjohtajana, kansainvälisen talvipyöräilyjärjestön presidenttinä ja suomalaisen osaamisen lähettiläänä eri puolilla maailmaa. Perälän johtama Winter Cycling Federation järjestää vuosittain talvipyöräilykongressin eri puolilla maailmaa. Seuraava kongressi pidetään helmikuussa 2018 Moskovassa. Pyöräilyyn liittyviä matkoja, ajatuksia ja havaintoja voi seurata Navico Oy:n lähettiläiden seuraavilta tileiltä: Twitter: @Tinkerlmatz, @ibikeoulu @pekkatahkola, Instagram:  @Tinkerlmatz @ptahkola  

Switch to our mobile site